Kello oli puoli kahdeksan ja yhtäkkiä minulla olikin aikaa aloittaa päiväni tunnin treenillä. Tällä kertaa tein sen juoksumatolla pidemmän kaavan kautta.
Aamun eka asiakkaani oli siirtänyt treenit tuonnemmaksi, joten päätin hyötyä tilanteesta ja puristaa hikeä pintaan edellisen päivän treenien tapaan. Sieppasin mukaan kollegani Mian, jota ei tarvinnut toista kertaa pyytää. Motivaatio voi olla joskus kaksinkertainen kun on treenikaveri mukana yksin puurtamisen sijaan.
Aamun treenit ovat niitä parhaimpia. Kehoni on luotu niin että siitä lähtee valtava määrä potentiaalia aamun ja aamupäivän aikana. Minut näkee hyvin harvoin treenaamassa ilta-aikoihin. Ja harvoin tarkoittaa melkein ei koskaan.
Herään mielummin ennen kuutta juoksemaan tai salille kuin jään väsyneenä töiden jälkeen tekemään saman. Toki aamullakin väsyttää herätessä useissa tapauksissa mutta väsymys on erilaista. Aamuväsymys on korjattavissa melkein aina mutta illalla havaitsee pelin monesti menetetyksi.
"Aikanen lintu madon nappaa."
Mikä sinun kehosi luontainen rytmi on?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti