"Train as if you were the worst, perform as if you were the best."

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Äitienergiaa - onko sitä vai ei?

Vauva-arki on yhtä syöttämistä, vaipanvaihtoa ja muutamien tuntien yöunilla pärjäämistä. Äitienergia on hormonaalista selviytymistä, taistelua, puskemista ja omien tarpeiden hetkeksi syrjään laittamista. Mutta kun tietää että tämä ei jatku ikuisuuksia, niin sen kestää, eikö niin? Vai kestääkö?

Tämän viikon lopulla pikkumiehemme tulee täyttämään puolitoista kuukautta. Aika on lentänyt siivillä. Ja minusta tuntuu että olisin valvonut koko nämä 6 viikkoa. Ei siksi että olisin valtavan väsynyt, vaan siksi etten muista juuri nukkuneeni.
Kaveri herää 1-3 kertaa yössä syömään. Joskus hyvinä öinä sen yhden kerran, mikä tarkoittaa ruhtinaallisia yöunia meille kaikille, ja joskus taas ruoka maistuu parin tunnin välein, jolloin olo on hiukan hakemista aamutuimaan kofeiinin voimalla.
Lepoa ja unta ei korvaa mikään, mutta on asioita joilla voi helpottaa jaksamista ja lisätä energiatasoa päiviin.

Yksi on ravinto.

Viime viikolla huomasin kuinka aloin pikku hiljaa ajautumaan sokeriloukkuun, siihen pirulliseen, väsyneen ihmisen tekohengitykseen, josta ei hyvää seuraa. Nuutunut olotila johti siihen, että mieli teki syödä koko ajan, ja nimenomaan suklaata tai muuta makeaa. Aivot kun ovat oppineet että kun väsyttää, niin (muka) lisäenergiaa saa hiilihydraateista ja nopeasti, varsinkin sokerista, vaikka todellisuudessa lisäenergiaa tulisi saada ensisijaisesti unesta ja levosta. Hyvin moni varmasti tunnistaa tämän tavan toimia.
No, kun unta ja lepoa ei ihan riittämiin näinä aikoina ole tarjolla, päätin ottaa itseä niskasta kiinni ja panostaa ravintoon, ja siihen mitä suustani työnnän sisään, se kun on se mihin ainakin jollain tavalla pystyn vaikuttamaan.

Väsyneenä ihminen menee helposti sieltä mistä aita on matalin, kaikessa.
Ravinnon suhteen on muistettava säännöllinen syöminen ja mahdollisimman puhdas sellainen. Einekset ja muut nopeat pikaruuat ovat täynnä sokeria, josta ei seuraa kuin lisää uupumusta ja turhia kaloreita, jotka helposti myös kertyvät kehoon kun ei ole energiaa tehdä muuta kuin passiivisesti maata sohvalla ja painella kaukosäätimen nappuloita.
Myönnän että pitkiä aikoja ei itsekään tällä hetkellä voi viettää hellan ääressä - saatikka ehdi edes juuri istumaan pöydän ääreen - joten mitään courmet-aterioita meillä ei synny mutta ruuan laatuun panostan. Turhat sokerit pois ja ihan perus kotiruokaa salaateista makaronilaatikoihin.
Myönnän myös että joskus (hyvinkin usein viime aikoina) kiireessä saatan napata kaapista proteiinipatukan tai keittää extra pannullisen kahvia, joten vajavaisuutemme on meillä kaikilla. :)

Toinen on liikunta.

Ennen raskautta liikuin säännöllisesti hyvällä fiiliksellä. Raskauden aikana tein mitä pystyin ja mikä tuntui hyvältä. Nyt, reilun kuukauden jälkeen synnytyksestä, on ollut taas ihana päästä liikkeelle ja jopa ihan aloittelemaan hyvältä tuntuvia treenejäkin.
Liikunta kohtuudella ja kehoa kuunnellen on kuin laittaisi rahaa pankkiin kasvamaan korkoa, se antaa energiaa ja auttaa jaksamaan mutta sekään ei korvaa unta ja lepoa jos keho on todella uupunut ja väsynyt.

Niin te äidit siellä kotona kuin muutkin univelkaiset, muistakaa että uni ja lepo ovat A ja O!!! Oikeaoppinen ravinto ja liikunta auttavat jonkin verran mutta eivät poista univelkaa, joka pitää maksaa tavalla tai toisella takaisin.

Minulla on ollut onni että molemmat lapseni ovat kesällä syntyneitä, joten valoisaan aikaan unen tarve ei ole niin suuri. En tiedä kuinka poikki ja zombie olisinkaan näillä vähäisillä unimäärillä pimeimpään kaamosaikaan marras-joulukuussa...??

Suotanen itselle nyt sen extra kupillisen kahvia tähän iltapäivään ja toivon että voin sen nauttia suht lämpimänä... :D

Terveisiä vauva-arjen keskeltä, joka on oikeasti ihan ihanaa jos ja kun ei ole mihinkään kiire! :)

-Heidi-


maanantai 8. elokuuta 2016

Palautuminen synnytyksestä ja siihen liittyvät ajatukset.

Viisi viikkoa takana elämää synnytyksen jälkeen. Ja se mitä omaan kehoon tulee, olen toipunut hyvin. Ottaen huomioon tikit ja ison raskausajan vatsan (kasvoi loppumetreillä ihan valtavasti) niin tunnen olevani jo suht hyvässä kunnossa fyysisesti.
En mielelläni jakele itsestäni kuvia vain näyttääkseni jotain paljasta pintaa mutta nyt haluan jakaa kaikille kanssasiskoille miltä raskauden jälkeinen keho mahdollisesti ehkä saattaa näyttää (kuvat on otettu 3 viikkoa synnytyksen jälkeen).
On vähän roikkuvaa nahkaa joka sattuneista syistä tuppas venymään tossa 9 kuukauden aikana. Mutta on myös ikää 39 vuotta, eikä iho olekaan enää niin "yhteistyöhaluinen" kuin edellisen raskauden aikana 31 vuotiaana. Mutta kaikesta huolimatta, tunnen olevani vahvempi ja ylpeämpi kehostani kuin koskaan aiemmin.
Kyllä, minullakin oli tyhjä, pehmeä "säkki" vatsan seudulla heti synnytyksen jälkeen, ja kyllä, ihmettelin suuresti että miten ikinä tähän ylimääräiseen "pussukkaan" koskaan saa enää mitään kontaktia. Mutta pikkuhiljaa se alkoi siitä sitten hävitä.

Ei heti synnytyksen jälkeen tarvitse lähteä stressaamaan missä roikkuu ja mitä roikkuu. Ei heti synnytyksen jälkeen tarvitse olla takaisin "tikissä" ja ottaa kauheita paineita siitä, miltä nyt sattuu näyttämään ja kuinka paljon kiloja vielä on jäänyt kannettavaksi. Olet juuri synnyttänyt lapsen, for god shake!! Siinä on sulateltavaa ihan tarpeeksi siihen hetkeen.
Armollisuus itseä kohtaan on a ja o. Liian paljon media myllyttää sitä, kuinka se ja se sai itsensä kuntoon alta aikayksikön heti synnytyksen jälkeen. Ihan sama!
Jokainen on yksilö ja jokaisen palautuminen raskaudesta ja synnytyksestä on yksilöllistä.
Hyvä pohjakunto auttaa palautumaan raskauden jälkeen mutta ei aina välttämättä ole helpottamassa synnytystä. Omalla kohdallani liian tiukat keskivartalon lihakset olivat molempien raskauksien ja myös synnytyksien ongelmien taustalla mutta kiitos seisoo nyt jälkeen päin, palautuminen on ollut suht nopeaa.

"Hyvinvointi ei ole sitä miltä keho näyttää vaan jaksamista arjessa ja uusien asioiden hyväksymistä osaksi elämää. Anna itsellesi aikaa tässä tärkeässä elämänvaiheessa, ehdit kyllä treenata kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä myöhemmin."

Muutama tärkeä vinkki vauva-arkeen:

Lepää tai ota aikaa itsellesi aina kun voit.

Syö säännöllisesti ja monipuolisesti, ja ennen kaikkea SYÖ!

Aloita lihaskuntoharjoittelu maltilla, ja mielellään ammattilaisen opastuksella jos omat tiedot ja taidot eivät riitä.

Nauti vaunulenkeistä! Kehon palauduttua vaunulenkit ovat loistavia mahdollisuuksia tehdä matkan varrella myös lihaskuntoharjoitteita.

Itsestä huolehtiminen on tärkeää niin henkisesti kuin fyysisestikin, ja se auttaa jaksamaan. 

-Heidi-