Voimistuvat tuntemukset erilaisina supistuksina enteilevät H-hetken lähestymistä. Joka yö käyn läpi synnytystä ja joka yö syntyy uusi pieni poika joka näyttää aina erilaiselta.
Tämä olotila on hyvinkin ainutlaatuinen. Tämä olotila on hyvinkin erityinen ja korvaamaton.
Olen yhtä malttamaton kuin esikoiseni odottaessaan Linnanmäelle pääsyä. Joko? Joko?
Lapsen syntymä on elämän suurimpia asioita. Se muuttaa koko ihmisen, halusi tai ei.
Esikoisen kohdalla en halunnut tätä uskoa ja elin kauan harhaluuloisena siitä että ei elämä siitä mihinkään muutu. Mutta riittävän kauan kun yritin taistella tuulimyllyjä vastaan, yöllisiä heräämisiä, rutiineja, oman ajan puutetta ja vanhemmuuteen liittyviä velvollisuuksia, aloin ymmärtää mistä elämässä lapsen syntymän jälkeen on kyse.
Tämä kaikki on muuttanut minua. Se on muuttanut elämääni. Se on tehnyt minusta äidin. Ja se on parasta mitä ihmiselle voi tapahtua.
Ja nyt, olen saanut vielä toisen mahdollisuuden. Tämä tuntuu uskomattomalta ja on hienoa nähdä kuinka esikoiseni odottaa tätä uuden elämän alkua yhtä malttamattomana kuin me vanhemmat.
-Heidi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti