Uusiutumisen tarve asuu syvällä.

Uusiutumisen taito antaa meille jokaiselle mahdollisuuden. Se antaa mahdollisuuden luoda jotain uutta, saada aikaan uusia aluevaltauksia ja valloittaa maailma uudesta perspektiivistä. Jokaisella meistä on tämä mahdollisuus, kaikki vain eivät osaa käyttää sitä hyödyksi.
Suurin osa meistä on niitä "työmuurahaisia", jotka vievät päivänsä läpi samalla kaavalla viikosta toiseen, ehkä jopa vuodestakin toiseen. Osa tyytyväisinä, osa taas ei niin tyytyväisinä.
Asialle ei aina viitsitä tehdä mitään, tyydytään osaan ja ollaan onnellisia tai onnettomia.
Havaitsin tänään äärimmäisen kiireen keskellä kuinka vain "suoritin" kaikkea. Aamu alkoi väsyneenä tyttären päivähoitoon viemisellä, siitä minuuttiaikataululla sinne sun tänne. Päivään mahtui koulutusta, paperihommia, kahvakuulatuntia, valokuvausta ja PT-asiakkaita. Sain suorittamisesta yliannostuksen kertaheitolla, sillä tämän kaltaisia ylikiireisiä päiviä pyrin välttämään viimeiseen saakka.
Kiire ja suorittaminen saa minut voimaan pahoin koska koen etten pysty, enkä ehdi, näkemään, kuulemaan, tuntemaan tai muuten vain aistimaan ympärilläni olevaa maailmaa. Suorittaminen on minulle uusiutumisen este. En pääse kiireessä lähelle mitään uusia aistiärsykkeitä, jotka ovat ahaa-elämysten ja ideoiden edellytys.
Minulla on pakonomainen tarve uusiutua, luoda uutta, kehittää ja kasvaa ihmisenä. Se tulee minulta luonnostaan ja se on osa minua.
Haluan aistia ihmisten olotiloja, nähdä ja kuulla mitä ympärilläni tapahtuu. Vain havainnoimalla pystyn viemään itseäni eteenpäin, olemaan läsnä siinä hetkessä ja sitä kautta synnyttämään jotain uutta.
Vaikka tänään vain suoritin ja puuskutin eteenpäin kuin höyryveturi, niin jotain silti jäi käteen: havaitsin ja opin itsestäni yllämainitut asiat. Eli joskus hyvä näinkin:)

Tästä on hyvä jatkaa...