Matkalla.

Olen aina matkalla. Jonnekin menossa, tai jostain tulossa. Jos en konkreettisesti pakkaa laukkujani mihinkään, niin ainakin ajatukseni matkaavat kauas, ne saavat siivet ja lentävät linnun lailla maailman ääriin.
Olen aina osannut tämän taidon, osannut uppoutua unelmiin, haaveisiin ja mielikuviin, tehnyt niistä täydellisiä elämyksiä ja kokemuksia. Lapsesta saakka.

Rakas lapsuuden aikainen ystäväni puhelimessa menneellä viikolla tokaisikin "sä olet aika hyvin pystynyt toteuttamaan niitä unelmia, joita sulla lapsena oli", kun olin juuri kertonut uusista projekteistani, joita on työn alla.
Toden totta. En ollutkaan ajatellut asiaa näin.
Monesti ihmiset ympärillämme, ja varsinkin läheiset ystävämme, muistavat asioita, jotka olemme arjessa unohtaneet. He muistavat asioita, joiden seurauksesta olemme tässä missä olemme juuri nyt.
Ajatuksemme menneisyydessä ovat muokanneet meistä ihmisiä, joita olemme.  Muistakaamme myös se, että ajatuksemme juuri nyt muokkaavat meitä ihmisiksi, joita olemme tulevaisuudessa.
Minä haaveilin lapsena näyttelijän, kirjailijan ja liikunnanopettajan ammateista. Jollain tapaa minusta tuli kaikkea näitä jossain määrin.
Esiinnyn työni puolesta jatkuvasti, opastan ihmisiä liikkumaan ja voimaan hyvin ja kirjoitan vielä näistä aiheista eri medialähteissä. Unelmat eivät aina toteudu täydellisesti sellaisenaan, vaikka kuinka haluaisimme. Tapa jolla ne toteutuvat, saattaa kuitenkin olla parempi kuin alkuperäinen visio tai unelma. Ainakin näin tapahtui omalla kohdallani.

Voin siis sanoa että olen tehnyt monista unelmistani totta...mutta moni unelma ja haave on yhä työn alla:)