Näin siis tänään. Sain mahdollisuuden heittää reilun tunnin juoksulenkin, joka osoittautui aika vastenmieliseksi kokemukseksi. Tylsä, tuttu reitti laittoi haukottelemaan, energia oli vähissä ja ajatukset jossain aivan muualla. Aina ei voi onnistua, mutta aina voi yrittää.
Päätin lopulta panostaa oikein kunnolla venytyksiin. Tiesin hyvän "taukopaikan" ja suuntasin hyödyntämään puupenkkejä ja rekkitankoja väsyneiden lihasten palauttamiseksi.
 |
| Matalapaine vei vireystason mutta silti tuli yritettyä. |
 |
| Lihakset tuli ainakin avattua kunnon venytyksillä. |
Lenkin paras anti oli se että se loppui, pääsin takaisin kotiin, kylmään suihkuun ja juomaan vettä. Nestevajaus saattoi olla syynä uupumukseen. Alla huonosti nukuttu yö, joka näköjään myös teki tehtävänsä alavireisyydellään.
Klikkaa linkki yhteistyössä YLE:n toimittajan kanssa aiemmin keväällä tehdystä artikkelista Juoksijan tärkeimmät venytykset.
http://olotila.yle.fi/mina/kunto/juoksijan-tarkeimmat-venytykset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti