Maanantai=Mahdollisuus.

Maanantai on monesti mahdoton päivä. Viikonlopun jälkeen olisi tarvetta vielä yhteen päivään, jonka voisi tehdä puoliteholla tai vaikka vain vasemmalla kädellä. Mutta se on sula mahdottomuus. Jokaisella on tarvetta purkaa sydäntään viikon ensimmäisenä päivänä. On epäkohtia, joita halutaan selvittää. On suuttumusta ja pettymyksiä, joita halutaan jakaa. On valittamista monkään menneistä asioista. On ongelmia, jotka halutaan ratkoa siltä seisomalta.
Maanantaisin tarvittaisiin supervoimia, tai ainakin taikasauvaa, jolla taikoa turhat valitukset, ärtymykset ja hankalat tapaukset tieltä pois. Siltä seisomalta.

Vaikka on kuinka vaikea vetäistä itsensä ylös aamulla puoli kuusi ja olla skarppina ohjaamassa pilatesta puoli kahdeksan aamuvirkuille, niin voin silti sanoa, että se on minulle viikon pelastus. Seesteisyys. Harmonia. Tasapaino. Nämä kaikki tunnetilat valtaavat mielen ja kehon rauhallisella aamun aloituksella.
Päivän mittaan tapahtuvat negatiivisuudet jäävät omaan arvoonsa, eikä niihin jaksa tuhlata sen kummemmin energiaaa. Pienistä asioista ei viitsi stressata, eikä sen enempää suuremmistakaan.

Tänään lisäsin maanantai-aamuun vielä infrapunasauna-hetken. Aivan itselleni. Tämä rentouttava +50 asteen lämpö laittoi kehon hikoilemaan rauhassa. Hitaasti. Asteittain.
Huvittavaa oli se, että olin viimeisten neljän vuoden ajan ollut töissä paikoissa, joissa olisi ollut mahdollisuus nauttia infrapunasaunan lämmöstä ja terveysvaikutteista, mutta vasta nyt, ensimmäisen kerran sain aikaseksi istahtaa sinne itse.
Ei muka ole ollut aikaa, olin vastannut monille, jotka olivat ihmetelleet asiaa. Nyt otin sen ajan! Olin ansainnut sen rauhoittumishetken. Olin sen velkaa keholleni.

15 minuutin infrapunasaunomisen jälkeen ymmärsin, miksi ihmiset halusivat käydä siellä, ja miksi se oli aina täynnä viiden ja kahdeksan välillä illalla. Olo oli rento. Keho tuntui raukealta ja mieli hetken levänneeltä. Näillä fiiliksillä oli hyvä laittaa viikko käyntiin.