Minulle jokainen lenkkitossu on jäänyt mieleen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tavalla tai toisella. Ihan jo siksi, että kiinnyn aina jokaiseen tossupariin niin vahvasti, ne palvelevat tavoitteitani, tuntuvat mukavalta jalassa ja ovat aina valmiina solmittaviksi jalkaan mihin kellon aikaan tahansa.
Muistan myös näiden kahdenkymmenen vuoden ajalta, millä tossuilla juoksin Sveitsissä 18-vuotiaana. Tai Thaimaassa. Tai Hollannissa. Tai Ranskassa. Tai Barbadoksella. Tai Amerikan itärannikkoa pitkin. Tai ympäri Britanniaa. Ja niin edespäin.
Kaikki ovat jättäneet jonkinlaisen elämyksen mieleeni, ihan jo sillä, että muistan tietyt lenkkipolut matkojen varrelta, joihin liittyy muistikuvat tietyistä lenkkitossuista. Muistan raskaan vuoren rinteen Sveitsin alpeilla, joka oli märkä ja mutainen. Valkoiset lenkkitossuni eivät olleet sen jälkeen enää koskaan valkoiset.
Muistan lenkkitossut, joilla treenasin ensimmäistä maratooniani varten. Ja joilla myös juoksin sen.
Tärkeistä "treenikavereista" on jäänyt muistot mieleen, osan näistä "kavereista" olen tallentanut kameraankin, sillä, niin huvittavalta kuin se kuulostaakin, luovun aina haikeana vanhoista tossuistani.
Vaikka nykyiset juoksutossut ovat yhä loistavat, ja tulen vielä tämän talven niillä varmasti juoksemaan, niin eilen kuitenkin satuin lenkkariostoksille. Mukaani tarttui jo värinsä puolesta aivan täydelliset tossukat. Vannoutuneena nike-tyttönä minut ryöstettiin addu-leiviin, mutta se ei enää haitannut, kun jalkani sulautui näihin tossuihin täydellisesti.
Olen kaivannut pirteyttä pimeyteen, ja tässä sitä oli. Me kaikki, jokaikinen, unohdetaan tylsät haaleat värit ja lisätään treeniasusteisiin muutakin kuin mustaa ja valkoista. Eikö vain?
Pretty and powerful in pink! |
Light enough to go faster than ever. |
Huonosti istuvia juoksukenkiähän minä en jalkaani laita, joten merkillä ei ole väliä enää siinä vaiheessa, jos testattaessa tossuja on jo I BELIEVE I CAN FLY-fiilis... Olin siis myyty!
Näillä mennään. Lujaa ja vahvasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti