Jaksaa, jaksaa - mutta välillä on hyvä hidastaa!

"Numeromme on yksi, ei mikään muu. Emme anna periksi, vaikka murtuisi luu. Meillä on voimaa uskoa itseemme, mitä tekee muut heille me nauramme...."
 -Teräsbetoni-


Voimaa. Uskoa. Sinnikkyyttä. Tahtoa. Periksiantamattomuutta. Näitä olen nähnyt työssäni viimeisen parin viikon aikana.
On valtavan upeaa todistaa ihmisten tahtotilaa varsinkin rankoilla ryhmäliikuntatunneilla. Kukaan ei halua luovuttaa helpolla, vaan hampaat irvessä korjataan asentoa staattisessa pidossa toinen jalka ylhäällä ja pidetään lihakset työssä sitkeästi loppuun saakka. Lisätään vastusta vielä himpun verran lisää kiihdytyksissä spinning-pyörän selässä pyyhkien samalla valuvia hikipisaroita otsalta.
Se energia lataus, se voima ja periksiantamattomuus, on käsinkosketeltavaa, ihailtavaa ja palkitsevaa. Jokainen on tehnyt parhaansa, ylittänyt itsensä ja antanut enemmän kuin alunperin olisi uskonutkaan.

Jokaisella meillä on vastuu omasta itsestämme. Jokainen tekee valinnat viime kädessä itse, lähteäkö kuntosalille tai lenkille, vai jääkö surffailemaan kotiin sohvan ja jääkaapin väliin.
Vuodenvaihde on aina äärimmäisen kriittistä aikaa työssäni. Liikuntakeskukset täyttyvät asiakkaista, joilla on halu ja tahtotila päällä tehdä muutos elämässä parempaan. He ovat kuin avoimia kirjoja, joiden lehdille meillä ammattilaisilla on mahdollisuus kirjoitttaa tärkeimmät avainsanat ja ohjeet, joiden kautta nämä uudet innokkaat liikkujat pääsevät terveellisemmän elämän ja paremman minäkuvan kanssa alkuun, ja ottavat omasta itsestään huolehtimisen elämäntavaksi.
Aloittaminen on monesti helppoa. Mutta kun tulee kyseeseen jatkumo, niin asiaa joutuukin puntaroimaan uudelleen. Moni miettii ja pohtii, että onkohan tämä sittenkään minua varten?

Kaikki uusi tarvitsee aikaa kehittyäkseen. Kenestäkään ei tule mestaria päivässä, tai edes kuukaudessa. On annettava keholle aikaa tottua, siksi onkin äärimmäisen tärkeää lähteä maltilla liikkeelle.
Vaikka uuden liikuntakeskuksen tuntitarjonta ja mahdollisuudet toisivat heti alkuun fiiliksen, että "mä haluun tonne, tonne, tonne ja tonne", niin on syytä jarrutella hiukan.
Kaikkea ehtii kyllä kokeilla, ja tarkoitushan on tehdä liikkumisesta elämäntapa, joka jatkuu mahdollisimman pitkään läpi elämän. Eli kaikkea kyllä ehtii kokeilla. Kiireellä ja liiallisella "ahmimisella" ei saavuta muuta kuin lyhytkestoisen liikuntajakson ja pettymyksen omaan itseensä.
Sitähän meistä kukaan ei lähtenyt alunperinkään tavoittelemaan, vai kuinka?

"Kaikki suuri ja mahtava kasvaa hitaasti ja huomaamatta."