Maanantaina hypittiin hyppynarulla ja steppilaudan yli, heilutettiin kahvakuulaa ja punnerrettiin yhden sun toisennäköisiä versioita. Alla oli myös 45 min pilates-tunti, joten viikko lähti oikein mukavissa merkeissä käyntiin.
Tiistaina hirttäydyttiin aeroslingiin ja otettiin pitkästä aikaa myös jumppapallo avuksi liikkeisiin. Uskokaa tai älkää, mutta hiki virtasi, sillä koko keho teki jatkuvasti töitä päästä varpaisiin saakka.
Keskiviikkona päivä täyttyi töistä aamusta iltaan, joten se tiesi lepoa omille lihaksille.
Torstaina hikeä puristettiin pintaan spinningissä ja laitettiin taas keskivartalon lihakset ääripäähän töihin 30 min coretreenillä.
Perjantai oli vapaa niin mielelle kuin keholle ja pyhitetty perheelleni.
Lauantai-aamu alkoi patteritreeneillä salilla ja kohteena oli alaraajat. Alunperin oli tarkoitus ottaa haltuun yläkroppa, mutta jumissa ollut niska hiukan jarrutti siihen ryhtymistä, joten pakarat, reidet ja selkä saivat kyytiä.
Ja tänään sunnuntaina sidoin lenkkitossujen nauhat jalkaan ja suuntasin kevyelle PK-lenkille, johon upposi se tunti ja puolikas.
Vaikka sää oli mitä mahtavin, korvissa soi menevä musiikki ja askel lensi hyvällä mallilla, niin huomasin miettiväni viikkoa suorituskeskeisenä saavutuksena. Ja tämä suorittaminen oli juuri se, mitä yritin viimeiseen asti välttää. Ei siis ollut ihmekään, että kireä ja stressaantunut olotila oli jatkunut monta päivää.
Tästä on ainakin hyvä parantaa... Tunnen olevani jo himpun verran parempi ihminen juoksulenkin jälkeen. Se ei ollut suorittamista vaan tasapainon hakemista, ja paremman minän löytämistä.
Mukavaa sunnuntain jatkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti