Hyvään lihaskuntoon ei vaan ole oikotietä. Lihakset kehittyvät vain treenaamalla ja oikeanlaisella ruokavaliolla. Siihen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, määrätietoisuutta ja sinnikkyyttä, ja vaikka välillä olisi huonoja päiviä, niin periksi ei saa antaa.
Viikosta toiseen treenautan muita, motivoin ja kannustan jaksamaan ja jatkamaan, vaikka välillä moni on luovuttamispisteessä näkyvien tulosten antaessa vielä odottaa itseään. Mitään suurempaa muutosta ei saavuteta päivässä, eikä vielä viikossakaan, ja varsinkin jos keho on ollut passiivisena vuosikausia, niin on jo silkkaa hulluutta ajatella että kaikki kävisi helposti. Malttia ihmiset, malttia!
Rakastan yhden jalan kyykkyjä, prässejä yms. eri versioin. Se tunne jo, että pakaralihaksissa polttaa ja reisissä tekee kipeää saa minut odottamaan tehotreeniä malttamattomana. Kuten tänäänkin.
En motivoidu liian pitkästä salitreenistä vaan tavallisesti lihaskuntotreenini kestää sen 30-40 min, eikä sitten yhtään enempää. Laatu korvaa määrän ja siksi keskityn aina vain oleelliseen.
Lämmittelyä molemmilla jaloilla. |
Tänään oli vuorossa mm. "ongelma alueeni" eli ne reidet ja pakaralihakset. Ottaen huomioon, että vasen jalkani on himpunverran lyhyempi kuin oikea, niin joudun jo tämänkin takia keskittymään siihen, että molemmat jalat saavat yhtä paljon treeniä ilman että syntyy puolieroja. Lihasten epätasapainotila aiheuttaa helposti harmia polvien ja selän kanssa, vääriä liikeratoja ja jumittuneita lihaksia.
Yhden jalan prässi selinmakuulla. |
Kahvakuulasta irtosi tänään kevyesti 16 kiloa, ja painotus todellakin sanalla kevyesti. Täytyy sanoa, ettei edes tehnyt tiukkaa yhden käden heilautukset ja rinnalle vedot, ja taisi siinä ähisten hampaat irvessä muutama pystypunnerruskin mennä. Loput työnnettiin ylös 12 kilolla, ei vaan keho enää pystynyt parempaan. Mutta tyytyväinen olen tähänkin.
Näillä sanoilla mentiin tänään. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti