"Train as if you were the worst, perform as if you were the best."

torstai 28. joulukuuta 2017

Täydellisen epätäydellinen elämä.

”THERE ARE THREE

BASIC COMMANDS

FOR YOUR BIRTHDAY...”


BE HAPPY.

Täytin eilen 41 vuotta. Luku tuntuu ajatuksissa - myös sanottuna ja kirjoitettuna - aika hurjalta, sillä muistan kuin eilisen päivän kun vanhempani olivat saman ikäisiä ja tuntuivat silloin murrosikäisen silmissä ikälopuilta.

Mutta päivääkään en kyllä tunne itseäni yli nelikymppiseksi. Kai se niin on että ikä on vain numero ja todellinen ikä on se minkä kokee sydämessään.

En ole mikään juhlijaihminen ja synttärit ovat minulle vähän kuin mikä tahansa päivä vuodessa. On ihanaa kun rakkaimmat ja tärkeimmät ihmiset muistavat onnentoivotuksin mutta mitään suurta numeroa minulla ei ole tapana synttäreistä tehdä.

Minulle riittää perheen kanssa vietetty aika, yhdessäolo, hyvä ruoka ja ehkä jotain pientä erityistä päivään. Ei sen enempää.


HAVE FUN.

Näin joulun lapsena sitä kai on tottunut siihen että syntymäpäivät monesti yhdistyvät joulun juhlintaan ja kakkuja tai synttärilahjoja ym. on turha odottaa erikseen.

Parasta kuitenkin näin joulun jälkeen syntymäpäiviä viettävälle on joulun jälkeiset alennusmyynnit. Sieltä on aina kiva lähteä etsimään jotain - vaikka harvoin kuitenkaan tulee mitään ihmeitä löydettyä. Ainakaan itselle. Lapsille nykyään kylläkin.


EAT CAKE.

Sain alussa olevaan tekstiin viitaten synttärikortin rakkaalta sukulaiseltani Kanadasta, missä luki syntymäpäivien kolme vaatimusta, ja jos onnellisuusfaktori ja hauskanpito olivat helposti jo hallussa, niin olihan se kolmas, eli kakku - tai vastaava - jostain myös hankittava.

Jouluna ehkä riittävästi herkkuja syöneenä, kiintiö koko perheellä tuppasi olemaan jo täynnä, joten kakku unohdettiin ja ostettiin berliininmunkit. Siinä isojen ruokakassien kanssa kotiin raahautuessa munkit olivat ehtineet jo litistyä yhdessä hedelmien, maitojen ja muiden tavaroiden. Harmitus itsellä oli suuri mutta se kesti vain hetken.



OPETUS.

Vaikka elämässä välillä tuppaa tulemaan kolhuja ja joskus sitä sattuu joutumaan hyvinkin haastaviin tilanteisiin, silti näiden vastoinkäymisten ei pidä antaa vaikuttaa elämän hienouteen. Kuten nämä berliininmunkit, litistyneenä, kuorrutukset sotkuisina kiinni rasian kannessa, olivat aivan yhtä hyvänmakuisia kuin ilman kolhujakin.

Samoin pitäisi olla elämänkin, maistua yhtä hyvältä kolhuineen päivineen ja kaikessa epätäydellisyydessään.


Oppia ikä kaikki.


-Heidi-



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti